Opiskelu lukiossa

Tällä sivulla kerrotaan perustietoa lukio-opiskelusta. Tarvittaessa voit tutustua myös opinto-oppaaseen.

Lukio suoritetaan kolmessa vuodessa. Opiskeluajan pidentäminen 3,5 - 4 vuoteen on mahdollista esimerkiksi silloin, kun opiskelijalla on jokin paljon aikaa vievä ammattiin tähtäävä harrastus, pitkäaikainen sairaus tai oppimisvaikeuksia, joiden vuoksi hän tarvitsee enemmän aikaa asioiden oppimiseen. Usein opintojen keventämiseksi riittää se, että opiskelija valitsee enemmän toiminnallisia kursseja, esimerkiksi vapaaehtoistyö tai työelämäjakso lukion ulkopuolella.

Opiskeluaikaa voidaan pidentää silloin, kun muita tukitoimia ja järjestelyjä on kokeiltu ja ne on todettu riittämättömiksi. Tukitoimia ovat mm. 

  • oppimisen vaikeuksissa erityisen tuen suunnitelma ja siihen liittyvät toimenpiteet
  • terveydellisissä vaikeuksissa terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa sovittavat järjestelyt
  • mielenterveyteen, jaksamiseen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvissä vaikeuksissa kuraattorin ja psykologin palvelut tai muut vastaavat koulun ulkopuoliset palvelut.

Opiskelija laatii opintosuunnitelmansa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Tällöin sovitaan tarvittavista opiskelua tukevista järjestelyistä. 

Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saamiseksi lukio-opintoja on suoritettava vähintään 75 kurssia. Opintojen tulisi edetä siten, että kolmen vuoden tutkinnossa opiskelija suorittaa 6 kurssia / jakso. Mikäli joku jakso jää vajaammaksi, on toiseen jaksoon valittava vastaavasti enemmän kursseja. Normaalissa tahdissa edeten opiskelijalla on 1. vuoden jälkeen koossa 30 kurssia, 2. vuoden jälkeen 60 kurssia ja viimeisenä vuonna hän suorittaa viimeiset 15 kurssia. 

Labrakuva nettisivulleLukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Jokaisen jakson lopussa on koeviikko, jolloin lukujärjestyksissä on vain kertaustunteja ja koetunteja. Opiskelija näkee saamansa arvosanat Wilmasta noin kaksi viikkoa koeviikon päättymisen jälkeen.

Opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin aakkosittain. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja (RO), joka on opiskelijan lähin tukihenkilö. RO tapaa ryhmänsä viikoittain tähtihetkessä (10 - 15 min).

Opetukseen osallistuminen on edellytys sille, että kurssi voidaan arvioida. Liian suuri poissaolomäärä voi johtaa kurssin keskeytymiseen. Itsenäisesti voi kursseja suorittaa harkinnanvaraisesti ja perustelluista syistä, esimerkiksi kurssi ei ole mahtunut kurssitarjottimelle. Itsenäisistä suorituksista on sovittava opinto-ohjaajan kanssa.  

Opiskelija laatii ensimmäisen vuoden syksyllä opintosuunnitelman, johon hän kirjaa alustavan YO-kirjoitussuunnitelmansa: mitä aineita hän aikoo kirjoittaa ja hajauttaako hän tutkintoaan kahteen tai kolmeen kertaan.  Tämän jälkeen opiskelija sijoittaa kaikki valitsemansa kurssit kolmen vuoden ajalle siten, että hän ehtii suorittaa YO-kirjoitusaineiden kurssit ennen kirjoituksia. Suunnitelmaa tehtäessä on huolehdittava, että

  • kursseja kertyy vähintään 75
  • kaikki pakolliset kurssit on suoritettu
  • YO-kirjoitusaineiden kurssit on suoritettu ennen YO-kirjoituksia
  • suunnitelma on kirjattu Wilmaan ja sitä päivitetään suunnitelmien muuttuessa.

Ensimmäinen vuosi rakentuu pääasiassa pakollisista kursseista. 

Opiskelija voi valita joko pitkän tai lyhyen matematiikan. Pitkässä matematiikassa opintoja on selvästi enemmän kuin lyhyessä.

Opiskelija voi myös valita uskonnon tai elämänkatsomustiedon. Ev.lut. kirkkoon kuuluvan opiskelijan tulee valita ev.lut. uskonto. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton opiskelija, joka ei osallistu ev.lut. uskonnon opetukseen, opiskelee elämänkatsomustietoa. Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien ei tarvitse opiskella uskontoa eikä elämänkatsomustietoa, mutta oman uskonnon opetusta voidaan järjestää, jos vähintään kolme opiskelijaa sitä pyytää.

Musiikkia ja kuvataidetta tulee jokaisen opiskella yhteensä kolme pakollista kurssia, valinnan mukaan kaksi pakollista kurssia toista ja yksi pakollinen kurssi toista taideainetta.

Lukiossa opiskelijalla on itsellään vastuu opintojen suunnittelusta ja seurannasta. Opiskelijan on huolehdittava, että kursseja kertyy riittävästi ja että kaikki pakolliset kurssit on suoritettu. Mikäli opiskelijalta jää jossain jaksossa suorittamatta jokin kurssi, hänen on itse huolehdittava siitä, että hän sijoittaa ko. kurssin tulevaan ohjelmaansa ja kirjaa sen Wilmassa olevalle HOPS-lomakkeelle. 

Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja seuraavat opintosuunnitelman toteutumista. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tapaavat opiskelijaa aina tarvittaessa ja tarpeen mukaan järjestetään tapaaminen myös kotiväen kanssa. Ryhmänohjaajan keskustelut järjestetään ensimmäisen ja toisen vuoden keväällä. Opinto-ohjaaja tapaa jokaisen opiskelijan vähintään seuraavasti:

  • ensimmäisen vuoden keväällä helmi - maaliskuussa
  • toisen vuoden alussa ja lopussa
  • kolmannen vuoden joulu - tammikuussa

Opiskelija voi liittää lukio-opintoihin myös muissa oppilaitoksissa suorittamiaan opintoja. Tällaisia opintoja ovat mm. musiikkiopiston, kansalaisopiston, kesälukion ja avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot. Lue tästä lisää avoimen korkeakoulun kursseista. 

Opiskelijalla on oikeus osallistua YO-kirjoituksiin vasta, kun hän on suorittanut kirjoitusaineesta kaikki pakolliset kurssit. Kurssit on oltava suoritettuna ennen ko. aineen kirjallista koetta.

Päästäkseen ylioppilaaksi opiskelijan on suoritettava hyväksytysti neljä (S20 aloittaneilla viisi) pakollista ylioppilastutkinnon koetta - poikkeuksena kompensaatio, jonka avulla voi päästä ylioppilaaksi hylätystä arvosanasta huolimatta.

Ylioppilastutkintotodistuksen saaminen edellyttää myös päättötodistuksen saamista. Päättötodistuksen voi saada, vaikka jäisi ilman YO-tutkintoa. Pelkällä päättötodistuksella voi hakea ammatillisiin perustutkintoihin ja ammattikorkeakouluun. Jälkimmäiseen haettaessa opiskelija jää vaille YO-arvosanoista annettavia todistuspisteitä ja hakee siten pelkällä valintakokeella.

Ylioppilaskirjoitukset on mahdollista hajauttaa kolmeen peräkkäiseen kirjoituskertaan. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitetaan neljä pakollista ainetta, jotka ovat äidinkieli (kaikille pakollinen) sekä kolme seuraavista: matematiikka, vieras kieli, toinen kotimainen kieli (joka on yleensä ruotsi) ja reaali. Reaaliaineisiin kuuluvat

1) biologia, filosofia, fysiikka, historia, psykologia sekä
2) kemia, maantiede, terveystieto, uskonto/elämänkatsomustieto ja yhteiskuntaoppi. 

Reaaliaineilla on joka syksy ja kevät kaksi kirjoituspäivää. Samasta aineryhmästä voi kirjoittaa vain yhden aineen yhtenä kirjoituspäivänä. Yhdellä tutkintokerralla voi näin ollen kirjoittaa kaksi reaaliainetta, toisen aineryhmästä 1 ja toisen aineryhmästä 2. Kevään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautudutaan marraskuussa, syksyn kirjoituksiin toukokuussa.

Ylioppilastutkinnosta saa lisätietoa Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta sekä näiltä sivuilta kohdasta Opiskelija > Ylioppilastutkinto.

Ylioppilasjuhlia valmisteltaessa on syytä huomioida, että opiskelijalla on oltava päättötodistukseen vaadittavat kurssit suoritettuna toukokuun 5. päivään mennessä, mikäli hän aikoo päästä ylioppilaaksi toukokuun lopussa. Vastaava aikaraja joulukuussa valmistuvilla on marraskuun 4. päivä. Huoltajien kannattaa hyvissä ajoin varmistaa opiskelijalta, missä vaiheessa hänen opintonsa ovat. Yli 18-vuotiaista koulu ei voi antaa tietoja vanhemmille ilman opiskelijan kirjallista suostumusta. 

 

 

Apuvalikko

Hakulomake