Valaistut polut -ohjaushanke 2010 - 13

Mäntsälän lukiossa toteutettiin Valaistut polut -opinto-ohjauksen kehittämishanke vuosina 2010–13. Hanke oli yksi valtakunnallisista pilottihankkeista.

Tällä sivulla on luettavissa Mäntsälän lukion laatima hankkeen loppuraportti liitteineen. Rambollin laatima Lukion opinto-ohjauksen pilottihankkeiden kehittävän arvioinnin loppuraportti on julkaistu jo aiemmin, Mäntsälän hankkeen ollessa vielä kesken. Tässä on tiivistelmä hankkeeesta karttana.

 

Hankkeen toteuttaminen 

Hankkeen rahoitus oli 79 000 €, josta OKM myönsi hankkeelle rahoitusta 63 200 € ja omarahoitusosuus oli 15 800 €. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa kaksi kertaa siten, että hanketta voitiin jatkaa vuoden 2013 loppuun.

Hankekoordinaattorina toimi Mäntsälän lukion opinto-ohjaaja, jonka työaikaa oli hankkeeseen varattu yksi päivä viikossa koko hankekauden ajan. Ohjausryhmään kuului opinto-ohjaajan lisäksi lukion rehtori, kunnan sivistysjohtaja, ammattikorkeakoulun/yrittäjien edustaja, kunnan koulupsykologi TE-toimiston edustaja. TE-toimisto vetäytyi hankkeesta ensimmäisen ohjausryhmäkokoontumisen jälkeen, ja koulupsykologi jäi virkavapaalle hankkeen puolivälin jälkeen eikä hänelle hankittu seuraajaa, koska hanke oli tuossa vaiheessa loppumassa (lisäaikaa ei vielä ollut tuolloin haettu eikä myönnetty). Ohjausryhmä kokoontui 1–3 kertaa lukukaudessa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi ammattikorkeakoulun/yrittäjien edustaja.

Hankkeessa työskenteli kevätlukukaudella 2011 (tammi - toukokuu) puolipäiväinen hanketyöntekijä. Hän laati TET-päiviin liittyviä ohjeistuksia, ohjasi ensimmäisen vuoden opiskelijoita TET-paikan hankinnassa ja suunnitteli ja toteutti ensimmäisen abiturienteille suunnatun Ohjaamon.

Hankkeessa saavutettiin pääpiirteissään tavoitteet, joita hankesuunnitelmassa asetettiin. Hankesuunnitelma oli jo hakuvaiheessa varsin yksityiskohtainen - ja jossain määrin liian optimistinen. Suurin osa hankkeesta toteutettiin ilman erillistä hanketyöntekijää.

Hankekoordinaattorin yhden työpäivän panos viikossa oli riittämätön hankkeen kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi. Työ on kuitenkin aloitettu ja kehittäminen jatkuu kohti asetettuja tavoitteita.

Seuraavana selostetaan hankkeen keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Liitteet on linkitetty tekstiin.

 

Ohjauksen ja neuvonnan toimintamallin kehittäminen

Tavoite: Lukiolla on käytössä kustannustehokas ohjauksen ja neuvonnan toimintamalli, jonka avulla lukio-opiskelijat saadaan sitoutumaan tavoitteelliseen opiskeluun ja jatko-opintojen suunnitteluun heti lukion alusta saakka. Tavoitteena on saada opiskelijat hakeutumaan jatko-opintoihin heti lukion jälkeen ilman välivuosia.

Toteutuminen: Ohjausprosessissa on painotettu henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Osa luokkaohjauksesta on korvattu suurryhmäohjauksella, ja tällä tavoin säästynyt aikaresurssi on käytetty pienryhmissä tapahtuvaan ohjaukseen. Oman jatko-opintosuunnitelman merkitystä lukion kurssivalintojen pohjana on korostettu heti lukion alusta lähtien. Konkreettisten tavoitteiden kautta on pyritty sitouttamaan ja motivoimaan opiskelijat entistä paremmin lukio-opintoihin.

Hankkeen aikana ohjausprosessi on aloitettu jo yhdeksännen luokan keväällä, jolloin kaikille lukioon ensimmäiseltä sijalta hakeneille on järjestetty tulohaastattelu touko - kesäkuussa. Haastattelua varten laadittiin tulohaastattelulomake. Opinto-ohjaajan tekemässä haastattelussa tarkistettiin kurssivalinnat, pohdittiin jatko-opintotoiveita ja tarkasteltiin kurssivalintoja suhteessa jatkosuunnitelmiin. Haastattelussa kartoitettiin myös peruskoulun aikana mahdollisesti ilmenneitä opiskelun ja oppimisen vaikeuksia.

Keväällä tehtävästä tulohaastattelusta ollaan syksyllä 2014 aloittavien kohdalla mahdollisesti luopumassa, sillä ensimmäisen vuoden kurssivalinnat on jatkossa suunniteltu tehtäväksi vasta syksyn ensimmäisen opiskelujakson aikana. Ensimmäinen opiskelujakso laaditaan kaikille valmiiksi ja opetus järjestetään tässä jaksossa pääasiassa ohjausryhmittäin. Tällä tuetaan opiskelijoiden kiinnittymistä omaan ohjausryhmään ja tavoitellaan opintoja tukevien sosiaalisten suhteiden syntymistä. Ensimmäisen vuoden kurssivalinnat tehdään ykkösjaksolla toteutettavan opiskelutaitokurssin aikana (ks. alla).

Ohjauksen menetelmällistä kehittämistä on tehty laatimalla opiskelijoille kurssivalintojen tueksi valmiita opintopolkuja. Polkujen ideana on kertoa opiskelijoille, mitä kursseja on välttämätöntä tai hyödyllistä valita eri ammatteihin tai jatkokoulutuksiin tähdättäessä. Opintopolkuihin on liitetty myös motivointiosa, jossa perustellaan, miksi kurssi on välttämätön / hyödyllinen. Polkujen julkaiseminen netissä hyödyttää myös peruskouluissa tehtävää, lukioon suuntaavaa opinto-ohjausta. Polkuja tehdään koko ajan lisää, hanketyönä on vasta päästy kokeilemaan niiden rakentamista. Polkuja on rakennettu vasta hankkeen loppuvaiheessa, joten niiden hyödyllisyyttä ohjauksessa ei ole päästy vielä arvioimaan.

Abiturienteille on järjestetty joka kevät (helmikuun alku) tulevaisuuspäivä, jossa eri alojen opiskelijat ja työntekijät ovat käyneet kertomassa omista aloistaan ja urapoluistaan. Vuodesta 2013 alkaen tulevaisuuspäivä on varattu kokonaan opiskelupaikkojen ja -alojen esittelyille. Ammattiesittelyille on järjestetty oma ilta-/aamupäivä (ks. luku Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa). Aluksi tulevaisuuspäivä järjestettiin helmikuussa, juuri ennen lukuloman alkua. Tämä osoittautui hankalaksi ajankohdaksi, koska monella opiskelijalla jatko-opintosuunnitelmat muuttuivat päivän esitysten jälkeen – jopa hyvinkin radikaalisti – ja suunnitelman muutos tuli liian lähellä korkeakouluhakua: aikaa uuden suunnitelman prosessointiin jäi liian vähän. Tulevaisuuspäivä siirrettiin lukuvuonna 2013–14 marraskuulle, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi.

Ohjauksen menetelmälliseksi kehittämiseksi on suunniteltu opinto-ohjauksen kurssin yhteydessä toteutettava opiskelutaitokurssi, jonka sisään on koottu aiemmin erillisinä toteutettuja osioita kuten luki- ja tietotekniikkatestit. Kurssi toimii kattavana orientaationa lukio-opiskeluun ja se toteutetaan ensimmäisen kerran lukuvuoden 2014–15 ensimmäisessä jaksossa.

Menetelmälliseen kehittämiseen sisältyy myös Wilman kehittäminen ohjauksen työvälineenä. Wilmaan on laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS ja jatko-opintosuunnitelma. HOPSiin kirjataan heti ensimmäisen vuoden keväällä oma ylioppilaskirjoitussuunnitelma ja oma lukiosuunnitelma kolmeksi vuodeksi. Näitä suunnitelmia päivitetään ja tarkistetaan toisen vuoden keväällä tai tarpeen mukaan useamminkin. Wilman opiskelijakohtainen etusivu on uudistettu siten, että siihen on koottu yhteen näkymään kaikki keskeinen opiskelijaa koskeva seurantatieto: HOPS, jatkosuunnitelma, YO-tulokset, poissaolot, kurssikertymät, keskeytysten määrä ja nelosten määrä jaksoittain.

Kirjallisen jatko-opintosuunnitelman laatiminen on pakollinen osa opinto-ohjauksen kurssia. Koko hankekauden ajan kaikki opiskelijat ovat tehneet jatkosuunnitelman. Suunnitelmaan on kirjattu hakukohteet, mietitty varavaihtoehdot ja tehty suunnitelma siitä, miten aion viettää mahdollisen välivuoden ja miten aion parantaa mahdollisuuksiani seuraavissa hauissa. Hakuja on suositeltu tehtäväksi vähintään kahdelle koulutusasteelle. Ennen kevään hakuaikojen alkamista opiskelija on käynyt jatkosuunnitelman läpi yhdessä opinto-ohjaajan kanssa tai se on laadittu yhdessä, mikäli se on ollut keskeneräinen. Jatkosuunnitelma on toteutettu eri vuosina eri muodoissa, aluksi paperilomakkeella, välillä Moodlessa vapaamuotoisena, välillä Wilma lomakkeella.

Erityisopetuksen kehittäminen aloitettiin hanketyönä siten, että opinto-ohjaaja osallistui muutamiin erityisopetus lukiossa -aiheisiin koulutuspäiviin ja sen jälkeen koko henkilökunnalle järjestettiin lukion erityisopetusta käsittelevä koulutus. Siitä käynnistettiin erityisopetuksen kehittäminen lukion omalla rahoituksella siten, että lukuvuonna 2013–14 erityisopetukseen on varattu jo 10 vuosiviikkotuntia. Yksi lukion opettajista kouluttautui hankkeen aikana erityisopettajaksi, joten osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttaminen on voitu järjestää joustavasti lukion tarpeiden mukaan. Kaikille erityistä tukea tarvitseville on laadittu ETS eli erityisen tuen suunnitelma. Lomakkeen laati koulupsykologi, joka oli hankkeen alkuvaiheessa hankkeen ohjausryhmän jäsen.

 

Ohjauksen ”työkalupakin” laatiminen

Tavoite: Opiskelijoiden ohjauksessa on käytössä helppokäyttöinen ”työkalupakki”, jonka avulla voidaan nykyistä paremmin kartoittaa opiskelijan vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita jatko-opintojen suunnittelun pohjaksi.

Toteutuminen: Opinto-ohjauksen menetelmällistä kehittämistä oli tavoitteena tehdä yhdessä kunnan koulupsykologin ja TE-toimiston ammatinvalintapsykologin kanssa. Tämä tavoite ei toteutunut em. tahojen resurssipulan vuoksi. Kehittämistyötä jatketaan tältä osin lukion omana työnä.

AVO-ammatinvalintaohjelmaa käytetään lukion alusta alkaen pohjaksi henkilökohtaisille ohjaus- ja neuvontakeskusteluille.

 

Koko koulun osallisuuden vahvistaminen

Tavoite: Koko koulun osallisuus opinto-ohjaukseen vahvistuu nykyisestään siten, että ryhmänohjaajien ja aineenopettajien rooli ohjauksessa on nykyistä merkittävämpi. Ryhmänohjaajilla ja aineenopettajilla on nykyistä paremmat valmiudet tukea oppimis-, opiskelu- ja elämänhallintaongelmista kärsiviä opiskelijoita. Aineenopettajilla on nykyistä enemmän tietoa tulevaisuuden työmarkkinoista ja työelämän vaatimuksista sekä yleisellä tasolla että erityisesti omilla aloillaan.

Koko koulun osallisuutta opinto-ohjauksessa on vahvistettu järjestämällä aineenopettajille ohjaus- ja vuorovaikutuskoulutusta, tuomalla työelämä mukaan kursseille sekä kehittämällä Wilmaa ohjauksen ja seurannan työvälineenä. Aineenopettajan merkitystä oman alansa uraohjauksen asiantuntijana on korostettu ja kannustettu opettajia tuomaan kursseilla esille oppiaineeseen liittyviä koulutus- ja ammattivaihtoehtoja. Opettajille on tarjottu mahdollisuutta päivittää TET-päivien avulla oma työelämä- ja jatkokoulutustuntemustaan. Hankkeen aikana on myös painotettu aineenopettajan merkitystä opiskelutaitojen ohjaajana omassa oppiaineessaan.

Ryhmänohjaajan roolia on vahvistettu korostamalla ryhmänohjaajan merkitystä opiskelijan lähimpänä tukihenkilönä. Hankkeessa on laadittu ja otettu käyttöön haastattelulomake, jonka avulla ryhmänohjaajan sekä opiskelijan on entistä helpompi ottaa puheeksi huolen aiheita. Ryhmänohjaajan keskeiset vuosittaiset tehtävät on myös kirjattu ryhmänohjaajan oppaaksi.

 

Yhteistyö korkeakoulujen kanssa

Tavoite: Lukiolla on toimiva yhteistyöverkosto korkeakoulujen kanssa, jolloin jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä lukio-opintojen aikana konkreettisesti johonkin jatko-opiskelupaikkaan tai tarvittaessa useampaan. Opiskelijoita ohjataan myös tutustumaan ja hakeutumaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Lukio tekee yhteistyötä korkeakoulujen kanssa siten, että jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus ja häntä kannustetaan suorittamaan opintoja korkeakoulussa jo lukioaikana.

Toteutuminen: Korkeakouluyhteistyötä on tehty sisällyttämällä opinto-ohjauksen pakolliseen kurssin vähintään yksi tutustumispäivä jatko-opintoihin lukion aikana. Useimmiten tämä päivä on toteutettu siten, että opiskelija seuraa päivän ajan normaalia opetusta ja raportoi päivästään kirjallisesti. Vierailuja on toteutettu muutaman hengen ryhmissä ja yksilövierailuina. Osan vierailuista opiskelijat ovat järjestäneet itse, osan on järjestänyt opinto-ohjaaja. Tutustumispäivien suurin merkitys lienee se, että tutustuminen jatko-opiskeluympäristöön tekee omasta jatko-opintotavoitteesta paljon konkreettisemman eikä varsinkaan yliopisto tunnu enää niin vieraalta ja pelottavalta.

”Ennakkokäsitykseni yliopistosta olivat hieman negatiiviset, koska en ollut aikaisemmin juuri kuullut yliopisto-opiskelusta mitään. Yliopisto tuntui hyvin etäiseltä ja kaukaiselta asialta. Ennen tutustumista en ollut miettinyt yliopistoa sen vakavammin, vaikka unelma-ammattini vaatiikin yliopisto-opiskelua. Tutustumiskäynti muutti käsityksiäni yliopisto-opiskelusta, koska opiskelijat osasivat todella kertoa omista kokemuksistaan.” (Lainaus opiskelijan raportista.)

Näiden tutustumispäivien samoin kuin TET-päivien järjestäminen työllistää opinto-ohjaajaa erittäin paljon, mutta niistä ei ole tarkoitus luopua, sillä ne ovat kokemuksen mukaan yksi antoisimmista ohjauksen menetelmistä.

Keväällä 2012 toteutettiin biologian soveltavana kurssina eläinten hyvinvointia käsittelevä Eläimellistä menoa -kurssi. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston, ammattiopisto Keudan Saaren yksikön ja eläinlääkealan yritys Vetcare Oy:n kanssa. Kurssilla tutustuttiin monipuolisesti eläinalan ammatteihin ja koulutukseen. Kurssia tarjotaan joka toinen vuosi eli toisen kerran keväällä 2014.

Muutamia oppilaitosvierailuja toteutettiin hankkeen aikana siten, että kurssiin kuului yhteinen tutustumiskäynti ammattikorkeakouluun tai yliopistoon - näin mm. kemiassa ja terveystiedossa.

Opiskelijoille on tarjottu myös mahdollisuutta osallistua Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston syksyisin järjestämään Koe kampus -päivään sekä Helsingin yliopiston lääketieteen tiedekunnan järjestämään Meilahden kampuspäivään. Vuosittain noin 20 - 30 opiskelijaa on hyödyntänyt näitä päiviä jatko-opintoihin tutustumisessa.

Opettajille tarjottiin hankkeen aikana mahdollisuutta tutustua jatko-opintopaikkoihin. Tavoitteeksi asetettiin, että jokainen opettaja käy tutustumassa kolmeen eri kohteeseen, päivän verran jokaiseen. Alle 30 prosenttia kävi jatko-opintopaikoissa ja kolmessa paikassa kävi vain yksi opettaja. Lähes kaikki opettajat osallistuivat Viron-matkalle, jossa tutustuttiin Tallinnan ja Tarton yliopiston suomalaisopiskelijoille tarjoamiin mahdollisuuksiin. Lisäksi suurin osa opettajista oli mukana koko koulun yhteisessä korkeakouluvierailupäivässä.

Viimeisenä hankesyksynä 2013 toteutettiin korkeakouluvierailupäivä siten, että naispuoliset opiskelijat tutustuivat miesvaltaisiin aloihin ja päinvastoin. Vierailut järjestettiin Tampereen yliopiston kasvatustieteeseen, Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalle, Laurea-ammattikorkeakoulun tekniikan alalle sekä Aalto-yliopistoon Otaniemeen. Opiskelijapalaute päivästä oli vaihtelevaa, osa piti sitä turhauttavana ja epäkiinnostavana, osa tutustui mielellään omalle sukupuolelle epätyypillisiin koulutuksiin, vaikka ei itse innostunutkaan hakeutumaan alalle. Muutama opiskelija suunnitteli vierailun jälkeen alalle hakeutumista, erityisesti miesopiskelijoiden kiinnostus luokanopettajan työtä kohtaan lisääntyi selvästi. Vierailupäivä osoitti, että kiinnostuksen herättämisessä on tärkeää konkreettinen tutustuminen opiskeluympäristöön ja sellaisiin opiskelijoihin, jotka opiskelevat omalle sukupuolelle epätyypillisissä koulutuksissa. Jatkossa on tarkoitus toteuttaa vastaavanlainen tutustumispäivä joka kolmas vuosi eli siten, että jokainen opiskelija käy kerran lukioaikana tutustumassa omalle sukupuolelle epätyypilliseen koulutukseen.

Työelämän segregaation purkaminen huomioitiin myös syksyllä 2013 toteutetussa abiturienttien tulevaisuuspäivässä, jossa ammattikorkeakoulun terveysalan koulutusta esitteli joukko miesopiskelijoita. Tämä oli tehokas keino, sillä keväällä 2014 on poikkeuksellisesti useampikin miesopiskelija hakemassa hoitoalan koulutukseen. Ammattien aamupäivässä oli puolestaan nainen esittelemässä insinöörin työtä. Jatkossa on tavoitteena valita vierailijoiksi mahdollisimman paljon omalle sukupuolelle epätyypillisilä aloilla toimivia.

Korkeakouluyhteistyötä on tehty hankkeen ajan myös tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuutta suorittaa haluamiaan avoimen korkeakoulun opintoja. Avoimen yliopiston opintoja on suorittanut hankekaudella etäopintoina viisi opiskelijaa (yhteensä 27 opintopistettä), aineina kasvatustiede, psykologia ja tietojärjestelmätiede. Metropolia ammattikorkeakoulu järjesti avoimen ammattikorkeakoulun opintoina Liikkeelle ja Vertaisveturi -koulutuksen (3 op) syksyllä 2013. Koulutuksessa opiskeltiin ikäihmisten liikunnanohjausta, koulutus kuului fysioterapian alaan. Kurssille osallistui 15 Mäntsälän lukion opiskelijaa, jotka saivat suorituksesta kaksi lukiokurssia. Tämä kurssi oli käytännönläheinen ja houkutteli siksi runsaasti opiskelijoita toisin kuin avoimen yliopiston kurssit. Avoimen yliopiston kurssit ovat kohtuullisen vaativia työmäärältään, ja moni lukio-opiskelija kokee jo perustason lukio-opiskelun niin työlääksi, ettei halua ohjelmaansa mitään ”ylimääräistä”. Jatkossa on kuitenkin tarkoitus markkinoida avoimen yliopiston etäopintoina suoritettavia kursseja osana alakohtaisia opintopolkuja.

 

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa

Opinto-ohjauksen pakolliseen kurssiin on sisällytetty kolme pakollista TET-päivää, joiden aikana tutustutaan jatko-opintopaikkoihin ja työpaikkoihin siten, että molempia on oltava vähintään yksi. TET-paikoiksi on hyväksytty vain paikat, jotka liittyvät selkeästi omaan jatkosuunnitelmaan. TET-päivät on siis räätälöity jokaisen oman jatkosuunnitelman mukaisesti. Kesä-, ilta- ja viikonlopputyöpaikkoja ja perheenjäsenten yrityksiä ei ole hyväksytty, koska niistä on ollut mahdollisuus saada tietoa ilman TET-päivääkin. Yritysten lisäksi TET-päiviä on järjestetty myös julkishallinnon työpaikkoihin. Osa opiskelijoista on hankkinut TET-paikkansa itse, osa on tarvinnut opinto-ohjaajan apua paikan löytämiseen. Työpaikoille opiskelijat ovat menneet enimmäkseen yksin, harvemmin kaksin.

TET-päivistä on tullut ristiriitaista palautetta. Osa opiskelijoista on pitänyt niitä innostavana, uusia näköaloja avaavina ja omia jatkosuunnitelmia vahvistavina. Osalle päivät ovat olleet ylimääräinen rasite, vaikka TET-päivän on voinut sijoittaa koulupäivän ajalle. Palautteen mukaan osa haluaisi TET-päiviä lisää, osa taas haluaisi ne kokonaan pois.

”Toivoisin, että työelämä voisi olla vielä tärkeämpi ja läheisempi osa lukion opinto-ohjausta. Työelämään tutustumista ja erilaisia vierailuja tarvittaisiin ehkä vieläkin enemmän.” (päättökysely, abi 2014)

”TET-päiväni oli mielestäni oikein onnistunut. Ainoa asia joka jäi harmittamaan, oli se, että yhden päivän aikana alaan ehti tutustua vain vähän. Tutustuminen museoon vahvisti mielestäni jatko-opintosuunnitelmiani. Haluan lähteä opiskelemaan historiaa, mutta siihen liittyvä ammatti on aiemmin askarruttanut. Museoalalta löytyisi monia kiinnostavia ammatteja.” (TET-raportti, abi 2014)

”TET-päiviä on liikaa.” (päättökysely, abi 2014)

”Enemmän työpaikkoihin tutustumista” (päättökysely, abi 2014)

Ammattien ilta-/aamupäivä toteutettiin hankeaikana kaksi kertaa yhden oppitunnin mittaisena (75 min). Tilaisuuksissa oli mukana 11–12 työelämän edustajaa Mäntsälästä ja muualta Uudeltamaalta kertomassa omista koulutus- ja ammattialoistaan ja urapoluistaan. Päivien ohjelma oli organisoitu siten, että kukin vierailija piti kaksi samansisältöistä 30 minuutin esitystä, välissä 15 minuutin siirtymäaika, jolloin yleisö vaihtui. Näin jokainen opiskelija kävi kuuntelemassa kaksi esitystä. Opiskelijapalaute oli enimmäkseen innostunutta. Aamu- /iltapäivästä on tarkoitus tehdä jokasyksyinen.

Opettajia on kannustettu OPE-TETiin hankkeen aikana. Hankkeessa oli tavoitteena, että jokainen opettaja suorittaa kolme TET-päivää siten, että kaksi työpaikkaa liittyy omaan alaan ja yksi työpaikoista on paikallinen yritys. Noin 60 prosenttia opettajista kävi ainakin yhdessä TET-paikassa. Noin 20 prosenttia kävi kolmessa paikassa.

Yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtiin myös kurssien sisällä tekemällä vierailuja työpaikoille ja kutsumalla vierailijoita lukiolle. Tämä oli suosituin tapa työelämäyhteistyön tekemiseen, mutta samalla se oli hankkeen aikana tehdyistä kokeiluista ainoa, jota on vaikea samassa määrin jatkaa hankekauden päätyttyä. Rajoituksia asettaa rahan puute.

Lukio teki hankeen aikana yhteistyötä YES Ry:n toteuttaman Yes Goes to Lukio -hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä lukiokoulutuksen yrittäjyys- ja työelämätietoja. Tämä Opetushallituksen rahoittama ESR-hanke järjesti opettajille yhden kokonaisen ja yhden puolikkaan koulutuspäivän sekä opettajien TET-päiviä. Lisäksi muutama opettaja osallistui YES:in järjestämään Yrittäjyyskasvatuksen konferenssiin ja muutama opiskelija oli mukana Visio Junior -tapahtumassa, joka on lukiolaisille ja kauppaopistolaisille suunnattu ideointitapahtuma.

 

Ohjaamo jatko-ohjauksen välineenä

Tavoite: Toteutetaan abiturienteille suunnattu ”ohjaamo” yhteistyönä työvoimaviranomaisten ja koulupsykologin kanssa. Ohjaamossa tarjotaan tehostettua jatko-opinto-ohjausta abiturienteille, joilla ei vielä ylioppilaskirjoitusten päätyttyä ole mitään jatko-opintosuunnitelmaa.

Abeille suunnattua Ohjaamoa kokeiltiin hankkeen kahtena ensimmäisenä vuonna. Kyse oli yhden viikon aikana toteutetusta jatko-opinto-ohjauksesta, jossa joka päivälle oli oma teemansa. Opiskelijat saivat itse valita, mihin päiviin osallistuivat. Ohjaamosta sai yhden kurssin, mikäli osallistui jokaiseen päivään. Ohjaamo toteutettiin ylioppilaskirjoitusten jälkeen ennen korkeakouluhakujen päättymistä. Ohjaamoa markkinoitiin ensimmäisellä kerralla seuraavasti:

”Ohjaamo on tarkoitettu niille abeille, joilla oma jatko-opintosuunnitelma on vielä epäselvä tai epävarma. Viikon tavoitteena on laatia realistinen, omiin kiinnostuksiin ja vahvuuksiin pohjautuva suunnitelma. Viikolla annetaan myös valmennusta valintakokeisiin ja laaditaan varasuunnitelmia.”

Seuraavana vuonna Ohjaamo toteutettiin suppeammassa muodossa kolmen päivän laajuisena. Sen jälkeen ohjaamosta luovuttiin kokonaan, koska määrätietoisen jatko-opintosuunnittelun aloittaminen varhaisemmassa vaiheessa opintoja tuotti sen tuloksen, että vailla suunnitelmaa olevia ei jatko-opintohakujen kynnyksellä enää juuri ollut. Kaikki löysivät toteuttamiskelpoisia hakukohteita viimeistään opintojen loppuvaiheen henkilökohtaisessa jatko-opintokeskustelussa.

Ohjaamon tilalle on järjestetty hakupajat ammatilliseen ja korkeakoulutukseen. Hakupajat ovat päivän kestäviä opinto-ohjaajan ”päivystyksiä”, jolloin on mahdollista tulla tekemään ohjatusti haku jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen hakupaja on järjestetty keskimmäisellä hakuviikolla, korkeakoulupaja heti yo-kirjoitusten jälkeen. Hakupajapäivät ovat olleet suosittuja, noin 20–30 prosenttia lukion päättävistä on käynyt tekemässä hakunsa hakupajassa. Paikalle on tullut myös muutamia aiemmin valmistuneita opiskelijoita.

Keväällä 2014 on tarkoitus tarjota huhtikuussa mahdollisuutta valintakoevalmennuspäivään aloilla, joissa valintakokeeseen sisältyy haastattelu tai ryhmätehtäviä. Tällainen päivä sisältyi aiemmin Ohjaamoon.

 

Opiskelijapalaute ja sijoittumisseuranta

Hankkeen aikana on toteutettu vuosittaiset palautekyselyt opintonsa päättäville opiskelijoille. Palautekyselyitä on kaksi: opiskelijatyytyväisyys-kyselyssä kartoitetaan tyytyväisyyttä koko lukio-opiskeluun, opinto-ohjauksen palautekyselyssä keskitytään ohjaukseen liittyviin kysymyksiin. Opinto-ohjauksen kyselyn perusteella on tehty muutoksia mm. työskentelymuotoihin ja ohjaustuntien sijoitteluun. Kyselyn perusteella opiskelijat pitävät antoisimpana ohjauksen muotona henkilökohtaista keskustelua opinto-ohjaajan kanssa. Osittain lienee kyse yksilökeskeisen kulttuurin ilmiöstä: osa opiskelijoista kokee hyvin turhauttavana ja ärsyttävänä sellaiset luokkaohjaustunnit, joissa ei keskitytä juuri heitä itseään sillä hetkellä kiinnostaviin koulutus- ja ammattialoihin. Saatu palaute kannustaa panostamaan jatkossa henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Hankkeen keskeinen tavoite oli saada opiskelijat hakemaan ja sijoittumaan jatko-opintoihin heti lukion jälkeen. Jokainen on tehnyt jatko-opintosuunnitelman ja suurin osa sellaisen, johon on aidosti halunnut sitoutua. Osalla jatkosuunnitelmissa on lievää epärealismia ja liikaa optimismia, mutta suurin osa kuitenkin tehnyt myös realistisempia varasuunnitelmia. Opiskelijoille on aktiivisesti kerrottu mahdollisuudesta ottaa saatu korkeakoulupaikka vastaan ja kirjautua sen jälkeen poissaolevaksi enintään kahden vuoden ajaksi (+ varusmiespalvelukseen käytetty aika). Tämä mahdollisuus on kannustanut myös varusmiespalvelukseen lähteviä hakemaan koulutukseen jo valmistumiskeväänä, kun aiemmin armeijaa pidettiin perusteena jättää haku tekemättä. Korkeakoulut eivät juuri tiedota tästä poissaolijaksi kirjautumisen mahdollisuudesta eikä se ole yleisesti tiedossa lukiolaisilla. Sama tilanne on välivuoden pitämistä suunnittelevilla: hekin ovat innostuneet hakemaan opiskelupaikkaa, kun tiedossa on, että paikan voi ottaa vastaan ja aloittaa opinnot vasta välivuoden jälkeen. Jatko-opintosuunnitelmien pohjalta voisi arvioida, että opiskelijoiden jatko-opintoihin hakeminen heti valmistumiskeväänä on lisääntynyt huomattavasti, mutta ovatko nämä suunnitellut haut todella toteutuneet ja ovatko opiskelijat osallistuneet valintakokeisiin, siitä ei ole saatavilla seurantatietoa.

Opiskelijoiden sijoittumista jatko-opintoihin on vaikea seurata, sillä nopeaa seurantatietoa ei viranomaisteitse ole saatavissa. Lukiossamme ostettiin käyttöön Tilastokeskuksen seurantapalvelu, josta saattoi seurata lukiosta valmistuneiden sijoittumista valmistumisen jälkeisinä vuosina. Nämä tilastot tulevat kuitenkin vasta usean vuoden viiveellä, ja vuonna 2013 Tilastokeskus ei enää päivittänyt kyseisiä tilastoja ollenkaan.

Lukion oman sijoittumisseurantajärjestelmän vastausprosentti on vain noin 60. Seurantaa toteutetaan siten, että päättötodistuskansioon liitetään kirje, jossa pyydetään opiskelijaa ilmoittamaan tekstiviestillä, sähköpostilla tai Facebook-viestillä, onko hän saanut opiskelupaikan ja jos niin mistä. Vastaamatta jättäneille on lähetetty tekstiviestillä kysely sijoittumisesta: osa on vastannut viestiin, osa ei. Lukion näkökulmasta olisi toivottavaa, että Opintopolun kautta voisi kehittää seurantajärjestelmän, jonka kautta opinto-ohjaajat saisivat tiedon opiskelijan sijoittumisesta samaan tapaan kuin peruskouluissa saadaan tieto. Tämä olisi tärkeää ohjauksen onnistumisen arvioimiseksi.

Lukiossa on tarjottu koko hankkeen ajan - ja tarjotaan myös sen jälkeen - opinto-ohjausta lukiosta jo valmistuneille, jotka haluavat ohjausta jatko-opintoihin. Tätä mahdollisuutta on käyttänyt parikymmentä opiskelijaa vuosittain (ikäluokan koko on vaihdellut vuosittain noin 75 - 110).

 

Hankkeen tavoitteiden toteutuminen  

Keskeinen tavoite oli opiskelijoiden sitouttaminen lukio-opintoihin siten, että opiskelija valmistuu kolmessa vuodessa ja sijoittuu jatko-opintoihin heti lukion jälkeen.

Syksyllä 2010 aloittanut ryhmä menestyi ylioppilaskirjoituksissa ennätyksellisen hyvin ja koulun oman seurannan perusteella sijoittui myös jatko-opintoihin tavallista paremmin heti lukion jälkeen. Toisaalta samana keväänä myös ylioppilaskirjoituksissa hylättyjen määrä oli tavallista suurempi.

Syksyllä 2011 aloittaneista vain muutama on jatkamassa opintojaan neljännelle vuodelle, kun lukumäärä on yleensä lähempänä kahtakymmentä (ikäluokan koko vuosittain noin 75–110). Jatkoseuranta näyttää, väheneekö neljän vuoden opiskelijoiden määrä pysyvästi ja nopeutuuko jatko-opintoihin sijoittuminen tulevilla ikäluokilla.

Hankkeen aikana ohjausta on kehitetty monella tavalla koko koulun yhteisenä prosessina. Muutosprosessien läpivieminen koulussa on hidasta mm. siksi, että asioita toteutetaan kolmen vuoden sykleissä ja tuloksia voidaan usein arvioida samassa syklissä.

Opinto-ohjauksen kehittämishanke on innostanut ja kannustanut liikkeelle muutosprosesseja, joiden tuloksena ohjauksesta on tulossa yhä enemmän koko koulun yhteinen asia.

Apuvalikko

Hakulomake