Opiskelu lukiossa

Tällä sivulla kerrotaan perustietoa lukio-opiskelusta.

Lukio suoritetaan lähtökohtaisesti kolmessa vuodessa. Opiskelija laatii opintosuunnitelmansa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Tällöin sovitaan tarvittavista opiskelua tukevista järjestelyistä.

Opiskelun tukitoimia ovat mm. 

• opintojen keventäminen valitsemalla enemmän toiminnallisia opintojaksoja
• oppimisen vaikeuksissa erityisen tuen suunnitelma ja siihen liittyvät toimenpiteet
• terveydellisissä vaikeuksissa terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa sovittavat järjestelyt
• mielenterveyteen, jaksamiseen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvissä vaikeuksissa kuraattorin ja psykologin palvelut tai muut vastaavat koulun ulkopuoliset palvelut
  
• opiskeluajan pidentäminen 3,5 - 4 vuoteen.

Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saamiseksi lukio-opintoja on suoritettava vähintään 150 opintopistettä. Opintojen tulee edetä siten, että kolmen vuoden tutkinnossa opiskelija suorittaa 12 opintopistettä / periodi. Mikäli joku periodi jää vajaammaksi, on toiseen periodiin valittava vastaavasti enemmän opintojaksoja. Normaalissa tahdissa edeten opiskelija suorittaa 1. vuonna 30 opintojaksoa (60 op), 2. vuonna 30 opintojaksoa (60 op) ja viimeisenä vuonna 15 opintojaksoa (30 op). Neljän vuoden ohjelmassa pistemäärä jakaantuu 40 + 40 + 40 + 30.

Lukuvuosi on jaettu viiteen periodiin. Jokaisen periodin lopussa on koeviikko, jolloin lukujärjestyksissä on vain kertaustunteja ja koetunteja. Opiskelija näkee saamansa arvosanat Wilmasta noin kaksi viikkoa koeviikon päättymisen jälkeen.

Opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin aakkosittain. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja (RO), joka on opiskelijan lähin tukihenkilö. RO tapaa ryhmänsä viikoittain tähtihetkessä (10 - 15 min).

Opetukseen osallistuminen on edellytys sille, että opintojakso voidaan arvioida. Liian suuri poissaolomäärä voi johtaa opintojakson keskeytymiseen. Itsenäisesti voi opintojaksoja suorittaa harkinnanvaraisesti ja perustelluista syistä, esimerkiksi opintojakso ei ole mahtunut opintojaksotarjottimelle. Itsenäisistä suorituksista on sovittava opinto-ohjaajan kanssa.

Opiskelija laatii ensimmäisen vuoden syksyllä opintosuunnitelman, johon hän kirjaa alustavan YO-kirjoitussuunnitelmansa: mitä aineita hän aikoo kirjoittaa ja hajauttaako hän tutkintoaan kahteen tai kolmeen kertaan.  Tämän jälkeen opiskelija sijoittaa kaikki valitsemansa opintojaksot kolmen vuoden ajalle siten, että hän ehtii suorittaa YO-kirjoitusaineiden opintojaksot ennen kirjoituksia. Suunnitelmaa tehtäessä on huolehdittava, että

• opintoja kertyy vähintään 150 op
• kaikki pakolliset opintojaksot on suoritettu
• YO-kirjoitusaineiden opintojaksot on suoritettu ennen YO-kirjoituksia
• suunnitelma on kirjattu Wilmaan ja sitä päivitetään suunnitelmien muuttuessa.

Ensimmäinen vuosi rakentuu pääasiassa pakollisista opintojaksoista. 

Opiskelija voi valita joko pitkän tai lyhyen matematiikan. Pitkässä matematiikassa opintoja on selvästi enemmän kuin lyhyessä.

Opiskelija voi myös valita uskonnon tai elämänkatsomustiedon. Ev.lut. kirkkoon kuuluvan opiskelijan tulee valita ev.lut. uskonto. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton opiskelija, joka ei osallistu ev.lut. uskonnon opetukseen, opiskelee elämänkatsomustietoa. Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien ei tarvitse opiskella uskontoa eikä elämänkatsomustietoa, mutta oman uskonnon opetusta voidaan järjestää, jos vähintään kolme opiskelijaa sitä pyytää.

Musiikkia ja kuvataidetta tulee jokaisen opiskella yhteensä kolme pakollista opintojaksoa, valinnan mukaan kaksi pakollista opintojaksoa toista ja yksi pakollinen opintojakso toista taideainetta (MU1, MU2, KU1, KU2).

Lukiossa opiskelijalla itsellään on vastuu opintojen suunnittelusta ja seurannasta. Opiskelijan on huolehdittava, että opintopisteitä kertyy riittävästi ja että kaikki pakolliset opintojaksot on suoritettu. Mikäli opiskelijalta jää jossain periodissa suorittamatta jokin opintojakso, hänen on itse huolehdittava siitä, että hän sijoittaa ko. opintojakson tulevaan ohjelmaansa ja kirjaa sen Wilmassa olevalle HOPS-lomakkeelle.

Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja seuraavat opintosuunnitelman toteutumista. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tapaavat opiskelijaa aina tarvittaessa ja tarpeen mukaan järjestetään tapaaminen myös kotiväen kanssa. Ryhmänohjaajan keskustelut järjestetään ensimmäisen ja toisen vuoden keväällä. Opinto-ohjaaja tapaa jokaisen opiskelijan vähintään seuraavasti:

• ensimmäisen vuoden keväällä helmi - maaliskuussa
• toisen vuoden alussa ja lopussa
• kolmannen vuoden joulu - tammikuussa

Opiskelija voi liittää lukio-opintoihin myös muissa oppilaitoksissa suorittamiaan opintoja. Tällaisia opintoja ovat mm. musiikkiopiston, kansalaisopiston, kesälukion ja avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot. Lue tästä lisää avoimen korkeakoulun kursseista. 

Opiskelijalla on oikeus osallistua YO-kirjoituksiin vasta, kun hän on suorittanut kirjoitusaineesta kaikki pakolliset opintojaksot. Opintojaksot on oltava suoritettuna ennen ko. aineen koetta.

Päästäkseen ylioppilaaksi opiskelijan on suoritettava hyväksytysti viisi ylioppilastutkinnon koetta - poikkeuksena kompensaatio, jonka avulla voi päästä ylioppilaaksi hylätystä arvosanasta huolimatta.

Ylioppilastutkintotodistuksen saaminen edellyttää myös päättötodistuksen saamista. Päättötodistuksen voi saada, vaikka jäisi ilman YO-tutkintoa. Pelkällä päättötodistuksella voi hakea ammatillisiin perustutkintoihin ja ammattikorkeakouluun. Jälkimmäiseen haettaessa opiskelija jää vaille YO-arvosanoista annettavia todistuspisteitä ja hakee siten pelkällä valintakokeella.

Ylioppilaskirjoitukset on mahdollista hajauttaa kolmeen peräkkäiseen kirjoituskertaan. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitetaan vähintään viisi ainetta, jotka ovat äidinkieli tai S2 (kaikille pakollinen) sekä neljä koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, vieras kieli, toinen kotimainen kieli (yleensä ruotsi) ja reaali. Reaaliaineisiin kuuluvat

1) biologia, filosofia, fysiikka, historia, psykologia sekä
2) kemia, maantiede, terveystieto, uskonto/elämänkatsomustieto ja yhteiskuntaoppi.

Reaaliaineilla on joka syksy ja kevät kaksi kirjoituspäivää. Samasta aineryhmästä voi kirjoittaa vain yhden aineen yhtenä kirjoituspäivänä. Yhdellä tutkintokerralla voi näin ollen kirjoittaa kaksi reaaliainetta, toisen aineryhmästä 1 ja toisen aineryhmästä 2. Kevään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautudutaan marraskuussa, syksyn kirjoituksiin toukokuussa.

Ylioppilastutkinnosta saa lisätietoa Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta sekä näiltä sivuilta kohdasta Opiskelija > Ylioppilastutkinto.

Ylioppilasjuhlia valmisteltaessa on syytä huomioida, että opiskelijalla on oltava päättötodistukseen vaadittavat opintojaksot suoritettuna toukokuun 5. päivään mennessä, mikäli hän aikoo päästä ylioppilaaksi toukokuun lopussa. Vastaava aikaraja joulukuussa valmistuvilla on marraskuun 4. päivä. Huoltajien kannattaa hyvissä ajoin varmistaa opiskelijalta, missä vaiheessa hänen opintonsa ovat. Yli 18-vuotiaista koulu ei voi antaa tietoja vanhemmille ilman opiskelijan kirjallista suostumusta. HUOM. Korkeakoulujen todistusvalintoja varten opiskelijalla on oltava päättötodistukseen vaadittavat opintosuoritukset valmiina 18.5. Tämän jälkeen opiskelija voidaan huomioida vain valintakoevalinnoissa.